Säpin majakka on vartioinut ja valaissut pohjoisen Satakunnan rannikkoa vuodesta 1873. Samaan aikaan maan nousu ja suuren Kokemäenjoen mataloituminen on muovannut vesireittejä Luvian, Porin ja Merikarvian saaristossa. Seutu on joutunut kamppailemaan vuosisatoja luontoa vastaan pystyäkseen säilyttämään paikkansa merenkulussa.
Krimin sota lamautti meriliikenteen vuosina 1854-55. Sen päätyttyä rakennettiin uudet luotsiasemat ja merimerkit, niiden kruunuksi Säppi. Kaikki tämä pidensi purjehduskautta ja loi pohjaa Porin nousulle takaisin Suomen satamien kärkijoukkoon. Reposaaren sataman rinnalle syntyi rautatieyhteyden päähän Mäntyluodon satama.
Kasvulla oli hintansa. Kymmenet alukset haaksirikkoutuivat myrskyissä, monet merenkulkijat ja luotsit kuolivat näillä vesillä erityisesti maailmansotien melskeissä.
Kirja kokoaa yhteen tietoja ja tarinoita pohjoisen Satakunnan merenkulusta lähes tuhannen vuoden ajalta. Sijansa saavat niin majakanvartijat, luotsit kuin merimerkit, unohtamatta aaltoihin hukkuneita merimiehiä ja sótilaita. Kirja päättyy valoisaan ylistykseen Selkämeren kauniille luonnolle ja sen tarjoamille virkistysmahdollisuuksille.
Kirjan kuvitus on paljolti ennen julkaisematonta ja rikasta. Mukana on niin liki 400 vuotta vanhoja karttoja ja taitavimpien valokuvaajien töitä yli sadan vuoden ajalta.
304 sivua, kovakantinen, sidottu 290 x 240 mm
Kustantaja Säppi 2000 ry ja Suomen Majakkaseura ry







